harppiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harppiminen (38)
- teonnimi verbistä harppia
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harppiminen | harppimiset |
| genetiivi | harppimisen | harppimisten harppimisien |
| partitiivi | harppimista | harppimisia |
| akkusatiivi | harppiminen; harppimisen |
harppimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harppimisessa | harppimisissa |
| elatiivi | harppimisesta | harppimisista |
| illatiivi | harppimiseen | harppimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harppimisella | harppimisilla |
| ablatiivi | harppimiselta | harppimisilta |
| allatiivi | harppimiselle | harppimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harppimisena (harppimisna) |
harppimisina |
| translatiivi | harppimiseksi | harppimisiksi |
| abessiivi | harppimisetta | harppimisitta |
| instruktiivi | – | harppimisin |
| komitatiivi | – | harppimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harppimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harppimis- | |