hapettuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hapettuminen (38)
- kemiallinen reaktio, jossa aineen hapetusluku kasvaa aineen yhtyessä happeen
- Hapettumisessa hapettuva aine luovuttaa muodollisesti elektroneja pelkistyvälle aineelle.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hapettuminen | hapettumiset |
| genetiivi | hapettumisen | hapettumisten hapettumisien |
| partitiivi | hapettumista | hapettumisia |
| akkusatiivi | hapettuminen; hapettumisen |
hapettumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hapettumisessa | hapettumisissa |
| elatiivi | hapettumisesta | hapettumisista |
| illatiivi | hapettumiseen | hapettumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hapettumisella | hapettumisilla |
| ablatiivi | hapettumiselta | hapettumisilta |
| allatiivi | hapettumiselle | hapettumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hapettumisena (hapettumisna) |
hapettumisina |
| translatiivi | hapettumiseksi | hapettumisiksi |
| abessiivi | hapettumisetta | hapettumisitta |
| instruktiivi | – | hapettumisin |
| komitatiivi | – | hapettumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hapettumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hapettumis- | |
Etymologia
[muokkaa]- hapettua-verbistä muodotettu teonnimi.
Käännökset
[muokkaa]1. kemiallinen reaktio, jossa aineen hapetusluku kasvaa aineen yhtyessä happeen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hapettuminen Tieteen termipankissa