halal
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]halal (6)
- islaminuskossa sallittu asia, erityisesti ruoka
- Kalevaan on hiljattain avattu turkkilainen lihakauppa, josta saa aitoa halal-lihaa. (aamulehti.fi)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halal | halalit |
| genetiivi | halalin | halalien halaleiden halaleitten |
| partitiivi | halalia | halaleita halaleja |
| akkusatiivi | halal; halalin |
halalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halalissa | halaleissa |
| elatiivi | halalista | halaleista |
| illatiivi | halaliin | halaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halalilla | halaleilla |
| ablatiivi | halalilta | halaleilta |
| allatiivi | halalille | halaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halalina | halaleina |
| translatiivi | halaliksi | halaleiksi |
| abessiivi | halalitta | halaleitta |
| instruktiivi | – | halalein |
| komitatiivi | – | halaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | halali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |