halaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
halaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä halata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halaava | halaavat |
| genetiivi | halaavan | halaavien (halaavain) |
| partitiivi | halaavaa | halaavia |
| akkusatiivi | halaava; halaavan | halaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halaavassa | halaavissa |
| elatiivi | halaavasta | halaavista |
| illatiivi | halaavaan | halaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halaavalla | halaavilla |
| ablatiivi | halaavalta | halaavilta |
| allatiivi | halaavalle | halaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halaavana | halaavina |
| translatiivi | halaavaksi | halaaviksi |
| abessiivi | halaavatta | halaavitta |
| instruktiivi | – | halaavin |
| komitatiivi | – | halaavine |