hakkaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hakkaaminen (38)
- teonnimi verbistä hakata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hakkaaminen | hakkaamiset |
| genetiivi | hakkaamisen | hakkaamisten hakkaamisien |
| partitiivi | hakkaamista | hakkaamisia |
| akkusatiivi | hakkaaminen; hakkaamisen |
hakkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hakkaamisessa | hakkaamisissa |
| elatiivi | hakkaamisesta | hakkaamisista |
| illatiivi | hakkaamiseen | hakkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hakkaamisella | hakkaamisilla |
| ablatiivi | hakkaamiselta | hakkaamisilta |
| allatiivi | hakkaamiselle | hakkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hakkaamisena (hakkaamisna) |
hakkaamisina |
| translatiivi | hakkaamiseksi | hakkaamisiksi |
| abessiivi | hakkaamisetta | hakkaamisitta |
| instruktiivi | – | hakkaamisin |
| komitatiivi | – | hakkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hakkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hakkaamis- | |