hajamielisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hajamielisyys (40)
- se, että on hajamielinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hajamielisyys | hajamielisyydet |
| genetiivi | hajamielisyyden | hajamielisyyksien |
| partitiivi | hajamielisyyttä | hajamielisyyksiä |
| akkusatiivi | hajamielisyys; hajamielisyyden |
hajamielisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hajamielisyydessä | hajamielisyyksissä |
| elatiivi | hajamielisyydestä | hajamielisyyksistä |
| illatiivi | hajamielisyyteen | hajamielisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hajamielisyydellä | hajamielisyyksillä |
| ablatiivi | hajamielisyydeltä | hajamielisyyksiltä |
| allatiivi | hajamielisyydelle | hajamielisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hajamielisyytenä | hajamielisyyksinä |
| translatiivi | hajamielisyydeksi | hajamielisyyksiksi |
| abessiivi | hajamielisyydettä | hajamielisyyksittä |
| instruktiivi | – | hajamielisyyksin |
| komitatiivi | – | hajamielisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hajamielisyyde- | |
| vahva vartalo | hajamielisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
hajamielisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan hajamielinen vartalosta hajamielis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on hajamielinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hajamielisyys Kielitoimiston sanakirjassa