haittaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]haittaaminen (38)
- teonnimi verbistä haitata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haittaaminen | haittaamiset |
| genetiivi | haittaamisen | haittaamisten haittaamisien |
| partitiivi | haittaamista | haittaamisia |
| akkusatiivi | haittaaminen; haittaamisen |
haittaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haittaamisessa | haittaamisissa |
| elatiivi | haittaamisesta | haittaamisista |
| illatiivi | haittaamiseen | haittaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haittaamisella | haittaamisilla |
| ablatiivi | haittaamiselta | haittaamisilta |
| allatiivi | haittaamiselle | haittaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haittaamisena (haittaamisna) |
haittaamisina |
| translatiivi | haittaamiseksi | haittaamisiksi |
| abessiivi | haittaamisetta | haittaamisitta |
| instruktiivi | – | haittaamisin |
| komitatiivi | – | haittaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haittaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haittaamis- | |