haistatteleva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
haistatteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haistatella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haistatteleva | haistattelevat |
| genetiivi | haistattelevan | haistattelevien (haistattelevain) |
| partitiivi | haistattelevaa | haistattelevia |
| akkusatiivi | haistatteleva; haistattelevan | haistattelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haistattelevassa | haistattelevissa |
| elatiivi | haistattelevasta | haistattelevista |
| illatiivi | haistattelevaan | haistatteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haistattelevalla | haistattelevilla |
| ablatiivi | haistattelevalta | haistattelevilta |
| allatiivi | haistattelevalle | haistatteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haistattelevana | haistattelevina |
| translatiivi | haistattelevaksi | haistatteleviksi |
| abessiivi | haistattelevatta | haistattelevitta |
| instruktiivi | – | haistattelevin |
| komitatiivi | – | haistattelevine |