haistatteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
haistatteleminen (38)
- teonnimi verbistä haistatella
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haistatteleminen | haistattelemiset |
| genetiivi | haistattelemisen | haistattelemisten haistattelemisien |
| partitiivi | haistattelemista | haistattelemisia |
| akkusatiivi | haistatteleminen; haistattelemisen |
haistattelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haistattelemisessa | haistattelemisissa |
| elatiivi | haistattelemisesta | haistattelemisista |
| illatiivi | haistattelemiseen | haistattelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haistattelemisella | haistattelemisilla |
| ablatiivi | haistattelemiselta | haistattelemisilta |
| allatiivi | haistattelemiselle | haistattelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haistattelemisena (haistattelemisna) |
haistattelemisina |
| translatiivi | haistattelemiseksi | haistattelemisiksi |
| abessiivi | haistattelemisetta | haistattelemisitta |
| instruktiivi | – | haistattelemisin |
| komitatiivi | – | haistattelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haistattelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haistattelemis- | |