höyrystyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
höyrystyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä höyrystyä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | höyrystyvä | höyrystyvät |
genetiivi | höyrystyvän | höyrystyvien (höyrystyväin) |
partitiivi | höyrystyvää | höyrystyviä |
akkusatiivi | höyrystyvä; höyrystyvän | höyrystyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | höyrystyvässä | höyrystyvissä |
elatiivi | höyrystyvästä | höyrystyvistä |
illatiivi | höyrystyvään | höyrystyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | höyrystyvällä | höyrystyvillä |
ablatiivi | höyrystyvältä | höyrystyviltä |
allatiivi | höyrystyvälle | höyrystyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | höyrystyvänä | höyrystyvinä |
translatiivi | höyrystyväksi | höyrystyviksi |
abessiivi | höyrystyvättä | höyrystyvittä |
instruktiivi | – | höyrystyvin |
komitatiivi | – | höyrystyvine |