höykyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
höykyttäminen (38)
- teonnimi verbistä höykyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | höykyttäminen | höykyttämiset |
| genetiivi | höykyttämisen | höykyttämisten höykyttämisien |
| partitiivi | höykyttämistä | höykyttämisiä |
| akkusatiivi | höykyttäminen; höykyttämisen |
höykyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | höykyttämisessä | höykyttämisissä |
| elatiivi | höykyttämisestä | höykyttämisistä |
| illatiivi | höykyttämiseen | höykyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | höykyttämisellä | höykyttämisillä |
| ablatiivi | höykyttämiseltä | höykyttämisiltä |
| allatiivi | höykyttämiselle | höykyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | höykyttämisenä (höykyttämisnä) |
höykyttämisinä |
| translatiivi | höykyttämiseksi | höykyttämisiksi |
| abessiivi | höykyttämisettä | höykyttämisittä |
| instruktiivi | – | höykyttämisin |
| komitatiivi | – | höykyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | höykyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
höykyttämis- | |