hölmistyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hölmistyminen (38)
- teonnimi verbistä hölmistyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hölmistyminen | hölmistymiset |
| genetiivi | hölmistymisen | hölmistymisten hölmistymisien |
| partitiivi | hölmistymistä | hölmistymisiä |
| akkusatiivi | hölmistyminen; hölmistymisen |
hölmistymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hölmistymisessä | hölmistymisissä |
| elatiivi | hölmistymisestä | hölmistymisistä |
| illatiivi | hölmistymiseen | hölmistymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hölmistymisellä | hölmistymisillä |
| ablatiivi | hölmistymiseltä | hölmistymisiltä |
| allatiivi | hölmistymiselle | hölmistymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hölmistymisenä (hölmistymisnä) |
hölmistymisinä |
| translatiivi | hölmistymiseksi | hölmistymisiksi |
| abessiivi | hölmistymisettä | hölmistymisittä |
| instruktiivi | – | hölmistymisin |
| komitatiivi | – | hölmistymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hölmistymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hölmistymis- | |