häväisevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
häväisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä häväistä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häväisevä | häväisevät |
genetiivi | häväisevän | häväisevien (häväiseväin) |
partitiivi | häväisevää | häväiseviä |
akkusatiivi | häväisevä; häväisevän | häväisevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häväisevässä | häväisevissä |
elatiivi | häväisevästä | häväisevistä |
illatiivi | häväisevään | häväiseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häväisevällä | häväisevillä |
ablatiivi | häväisevältä | häväiseviltä |
allatiivi | häväisevälle | häväiseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häväisevänä | häväisevinä |
translatiivi | häväiseväksi | häväiseviksi |
abessiivi | häväisevättä | häväisevittä |
instruktiivi | – | häväisevin |
komitatiivi | – | häväisevine |