hätäileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hätäileminen (38)
- teonnimi verbistä hätäillä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hätäileminen | hätäilemiset |
| genetiivi | hätäilemisen | hätäilemisten hätäilemisien |
| partitiivi | hätäilemistä | hätäilemisiä |
| akkusatiivi | hätäileminen; hätäilemisen |
hätäilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hätäilemisessä | hätäilemisissä |
| elatiivi | hätäilemisestä | hätäilemisistä |
| illatiivi | hätäilemiseen | hätäilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hätäilemisellä | hätäilemisillä |
| ablatiivi | hätäilemiseltä | hätäilemisiltä |
| allatiivi | hätäilemiselle | hätäilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hätäilemisenä (hätäilemisnä) |
hätäilemisinä |
| translatiivi | hätäilemiseksi | hätäilemisiksi |
| abessiivi | hätäilemisettä | hätäilemisittä |
| instruktiivi | – | hätäilemisin |
| komitatiivi | – | hätäilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hätäilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hätäilemis- | |