gimma

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

gimma (9)

  1. (slangia) tyttö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈgimːɑ/
  • tavutus: gim‧ma

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gimma gimmat
genetiivi gimman gimmojen
(gimmain)
partitiivi gimmaa gimmoja
akkusatiivi gimma;
gimman
gimmat
sisäpaikallissijat
inessiivi gimmassa gimmoissa
elatiivi gimmasta gimmoista
illatiivi gimmaan gimmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gimmalla gimmoilla
ablatiivi gimmalta gimmoilta
allatiivi gimmalle gimmoille
muut sijamuodot
essiivi gimmana gimmoina
translatiivi gimmaksi gimmoiksi
abessiivi gimmatta gimmoitta
instruktiivi gimmoin
komitatiivi gimmoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gimma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin gumma 'eukko' alunperin samassa merkityksessä[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • gimma Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Pohjola, Eeva: 'Tyttöä' merkitsevät slangisanat Urbaanissa sanakirjassa, s. 55. Oulun yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio.