furkaatio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

furkaatio (3)

  1. (hammaslääketiede) hampaan juurten haarautumiskohta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi furkaatio furkaatiot
genetiivi furkaation furkaatioiden
furkaatioitten
partitiivi furkaatiota furkaatioita
akkusatiivi furkaatio;
furkaation
furkaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi furkaatiossa furkaatioissa
elatiivi furkaatiosta furkaatioista
illatiivi furkaatioon furkaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi furkaatiolla furkaatioilla
ablatiivi furkaatiolta furkaatioilta
allatiivi furkaatiolle furkaatioille
muut sijamuodot
essiivi furkaationa furkaatioina
translatiivi furkaatioksi furkaatioiksi
abessiivi furkaatiotta furkaatioitta
instruktiivi furkaatioin
komitatiivi furkaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo furkaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]