fundamentalismi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
fundamentalismi (5)
- (uskonto) mihin tahansa uskontoon liittyvä ajatussuuntaus, joka pyrkii tulkitsemaan olemassaolon jonkin uskonnollisen kirjan mukaan erehtymättömänä lähteenä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fundamentalismi | – |
| genetiivi | fundamentalismin | – |
| partitiivi | fundamentalismia | – |
| akkusatiivi | fundamentalismi; fundamentalismin |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fundamentalismissa | – |
| elatiivi | fundamentalismista | – |
| illatiivi | fundamentalismiin | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fundamentalismilla | – |
| ablatiivi | fundamentalismilta | – |
| allatiivi | fundamentalismille | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fundamentalismina | – |
| translatiivi | fundamentalismiksi | – |
| abessiivi | fundamentalismitta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | fundamentalismeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fundamentalismi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. ajatussuuntaus, joka pyrkii tulkitsemaan olemassaolon jonkin uskonnollisen kirjan mukaan erehtymättömänä lähteenä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: fundamentalistinen
- substantiivit: fundamentalisti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- fundamentalismi Kielitoimiston sanakirjassa
- fundamentalismi Tieteen termipankissa