fossilisoitunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
fossilisoitunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä fossilisoitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fossilisoitunut | fossilisoituneet |
| genetiivi | fossilisoituneen | fossilisoituneiden fossilisoituneitten |
| partitiivi | fossilisoitunutta | fossilisoituneita |
| akkusatiivi | fossilisoitunut; fossilisoituneen |
fossilisoituneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fossilisoituneessa | fossilisoituneissa |
| elatiivi | fossilisoituneesta | fossilisoituneista |
| illatiivi | fossilisoituneeseen | fossilisoituneisiin fossilisoituneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fossilisoituneella | fossilisoituneilla |
| ablatiivi | fossilisoituneelta | fossilisoituneilta |
| allatiivi | fossilisoituneelle | fossilisoituneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fossilisoituneena | fossilisoituneina |
| translatiivi | fossilisoituneeksi | fossilisoituneiksi |
| abessiivi | fossilisoituneetta | fossilisoituneitta |
| instruktiivi | – | fossilisoitunein |
| komitatiivi | – | fossilisoituneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |