fluorittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
fluorittaminen (38)
- teonnimi verbistä fluorittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fluorittaminen | fluorittamiset |
| genetiivi | fluorittamisen | fluorittamisten fluorittamisien |
| partitiivi | fluorittamista | fluorittamisia |
| akkusatiivi | fluorittaminen; fluorittamisen |
fluorittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fluorittamisessa | fluorittamisissa |
| elatiivi | fluorittamisesta | fluorittamisista |
| illatiivi | fluorittamiseen | fluorittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fluorittamisella | fluorittamisilla |
| ablatiivi | fluorittamiselta | fluorittamisilta |
| allatiivi | fluorittamiselle | fluorittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fluorittamisena (fluorittamisna) |
fluorittamisina |
| translatiivi | fluorittamiseksi | fluorittamisiksi |
| abessiivi | fluorittamisetta | fluorittamisitta |
| instruktiivi | – | fluorittamisin |
| komitatiivi | – | fluorittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fluorittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
fluorittamis- | |