flotaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
flotaatio (3)
- malmin rikastusprosessissa malmin louhinnan ja hienonnuksen jälkeinen menetelmä (vaahdotus) arvomineraalien erottamiseksi jätekivestä synnyttämällä lietteeseen ilmakuplia jotka nostavat arvomineraalit pinnalle rikastevaahdoksi
- jäteveden puhdistusprosessissa ilmakuplien synnyttäminen jäteveteen jotta kiintoaineet tarttuvat toisiinsa ja nousevat pintaan josta ne ylitteenä poistetaan
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | flotaatio | flotaatiot |
| genetiivi | flotaation | flotaatioiden flotaatioitten |
| partitiivi | flotaatiota | flotaatioita |
| akkusatiivi | flotaatio; flotaation |
flotaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | flotaatiossa | flotaatioissa |
| elatiivi | flotaatiosta | flotaatioista |
| illatiivi | flotaatioon | flotaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | flotaatiolla | flotaatioilla |
| ablatiivi | flotaatiolta | flotaatioilta |
| allatiivi | flotaatiolle | flotaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | flotaationa | flotaatioina |
| translatiivi | flotaatioksi | flotaatioiksi |
| abessiivi | flotaatiotta | flotaatioitta |
| instruktiivi | – | flotaatioin |
| komitatiivi | – | flotaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | flotaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |