finiittisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
finiittisyys (40)
- se, että on finiittinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈfiniːt̪ˌt̪isyːs/
- tavutus: fi‧niit‧ti‧syys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | finiittisyys | finiittisyydet |
| genetiivi | finiittisyyden | finiittisyyksien |
| partitiivi | finiittisyyttä | finiittisyyksiä |
| akkusatiivi | finiittisyys; finiittisyyden |
finiittisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | finiittisyydessä | finiittisyyksissä |
| elatiivi | finiittisyydestä | finiittisyyksistä |
| illatiivi | finiittisyyteen | finiittisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | finiittisyydellä | finiittisyyksillä |
| ablatiivi | finiittisyydeltä | finiittisyyksiltä |
| allatiivi | finiittisyydelle | finiittisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | finiittisyytenä | finiittisyyksinä |
| translatiivi | finiittisyydeksi | finiittisyyksiksi |
| abessiivi | finiittisyydettä | finiittisyyksittä |
| instruktiivi | – | finiittisyyksin |
| komitatiivi | – | finiittisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | finiittisyyde- | |
| vahva vartalo | finiittisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
finiittisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan finiittinen vartalosta finiittis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on finiittinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- finiittisyys Kielitoimiston sanakirjassa