finaalisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
finaalisuus (40)
- se, että on finaalinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈfinɑːˌlisuːs/
- tavutus: fi‧naa‧li‧suus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | finaalisuus | finaalisuudet |
genetiivi | finaalisuuden | finaalisuuksien |
partitiivi | finaalisuutta | finaalisuuksia |
akkusatiivi | finaalisuus; finaalisuuden |
finaalisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | finaalisuudessa | finaalisuuksissa |
elatiivi | finaalisuudesta | finaalisuuksista |
illatiivi | finaalisuuteen | finaalisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | finaalisuudella | finaalisuuksilla |
ablatiivi | finaalisuudelta | finaalisuuksilta |
allatiivi | finaalisuudelle | finaalisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | finaalisuutena | finaalisuuksina |
translatiivi | finaalisuudeksi | finaalisuuksiksi |
abessiivi | finaalisuudetta | finaalisuuksitta |
instruktiivi | – | finaalisuuksin |
komitatiivi | – | finaalisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | finaalisuude- | |
vahva vartalo | finaalisuute- | |
konsonantti- vartalo |
finaalisuut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan finaalinen vartalosta finaalis- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on finaalinen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- finaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa