fillaroiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
fillaroiminen (38)
- teonnimi verbistä fillaroida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fillaroiminen | fillaroimiset |
| genetiivi | fillaroimisen | fillaroimisten fillaroimisien |
| partitiivi | fillaroimista | fillaroimisia |
| akkusatiivi | fillaroiminen; fillaroimisen |
fillaroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fillaroimisessa | fillaroimisissa |
| elatiivi | fillaroimisesta | fillaroimisista |
| illatiivi | fillaroimiseen | fillaroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fillaroimisella | fillaroimisilla |
| ablatiivi | fillaroimiselta | fillaroimisilta |
| allatiivi | fillaroimiselle | fillaroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fillaroimisena (fillaroimisna) |
fillaroimisina |
| translatiivi | fillaroimiseksi | fillaroimisiksi |
| abessiivi | fillaroimisetta | fillaroimisitta |
| instruktiivi | – | fillaroimisin |
| komitatiivi | – | fillaroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fillaroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
fillaroimis- | |