fakkiintuva

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

fakkiintuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä fakkiintua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fakkiintuva fakkiintuvat
genetiivi fakkiintuvan fakkiintuvien
(fakkiintuvain)
partitiivi fakkiintuvaa fakkiintuvia
akkusatiivi fakkiintuva; fakkiintuvan fakkiintuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi fakkiintuvassa fakkiintuvissa
elatiivi fakkiintuvasta fakkiintuvista
illatiivi fakkiintuvaan fakkiintuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi fakkiintuvalla fakkiintuvilla
ablatiivi fakkiintuvalta fakkiintuvilta
allatiivi fakkiintuvalle fakkiintuville
muut sijamuodot
essiivi fakkiintuvana fakkiintuvina
translatiivi fakkiintuvaksi fakkiintuviksi
abessiivi fakkiintuvatta fakkiintuvitta
instruktiivi fakkiintuvin
komitatiivi fakkiintuvine