etsaaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
etsaaja (10)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈet̪sɑːjɑ/
- tavutus: et‧saa‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | etsaaja | etsaajat |
genetiivi | etsaajan | etsaajien (etsaajain) |
partitiivi | etsaajaa | etsaajia |
akkusatiivi | etsaaja; etsaajan |
etsaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | etsaajassa | etsaajissa |
elatiivi | etsaajasta | etsaajista |
illatiivi | etsaajaan | etsaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | etsaajalla | etsaajilla |
ablatiivi | etsaajalta | etsaajilta |
allatiivi | etsaajalle | etsaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | etsaajana | etsaajina |
translatiivi | etsaajaksi | etsaajiksi |
abessiivi | etsaajatta | etsaajitta |
instruktiivi | – | etsaajin |
komitatiivi | – | etsaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | etsaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka etsaa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- etsaaja Kielitoimiston sanakirjassa