etäilijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
etäilijä (12)
- (arkikieltä) etätyötä tekevä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etäilijä | etäilijät |
| genetiivi | etäilijän | etäilijöiden etäilijöitten (etäilijäin) |
| partitiivi | etäilijää | etäilijöitä |
| akkusatiivi | etäilijä; etäilijän |
etäilijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etäilijässä | etäilijöissä |
| elatiivi | etäilijästä | etäilijöistä |
| illatiivi | etäilijään | etäilijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etäilijällä | etäilijöillä |
| ablatiivi | etäilijältä | etäilijöiltä |
| allatiivi | etäilijälle | etäilijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etäilijänä | etäilijöinä |
| translatiivi | etäilijäksi | etäilijöiksi |
| abessiivi | etäilijättä | etäilijöittä |
| instruktiivi | – | etäilijöin |
| komitatiivi | – | etäilijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | etäilijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |