estänyt

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

estänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä estää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi estänyt estäneet
genetiivi estäneen estäneiden
estäneitten
partitiivi estänyttä estäneitä
akkusatiivi estänyt; estäneen estäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi estäneessä estäneissä
elatiivi estäneestä estäneistä
illatiivi estäneeseen estäneisiin
estäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi estäneellä estäneillä
ablatiivi estäneeltä estäneiltä
allatiivi estäneelle estäneille
muut sijamuodot
essiivi estäneenä estäneinä
translatiivi estäneeksi estäneiksi
abessiivi estäneettä estäneittä
instruktiivi estänein
komitatiivi estäneine