erinykset
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
erinykset (39) (monikollinen)
- (mytologia) kreikkalaisen mytologian koston jumalattaria
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | erinykset |
| genetiivi | – | erinysten erinyksien |
| partitiivi | – | erinyksiä |
| akkusatiivi | –; – |
erinykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | erinyksissä |
| elatiivi | – | erinyksistä |
| illatiivi | – | erinyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | erinyksillä |
| ablatiivi | – | erinyksiltä |
| allatiivi | – | erinyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | erinyksinä |
| translatiivi | – | erinyksiksi |
| abessiivi | – | erinyksittä |
| instruktiivi | – | erinyksin |
| komitatiivi | – | erinyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erinykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
erinys- | |