erakoituva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erakoituva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä erakoitua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erakoituva | erakoituvat |
| genetiivi | erakoituvan | erakoituvien (erakoituvain) |
| partitiivi | erakoituvaa | erakoituvia |
| akkusatiivi | erakoituva; erakoituvan |
erakoituvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erakoituvassa | erakoituvissa |
| elatiivi | erakoituvasta | erakoituvista |
| illatiivi | erakoituvaan | erakoituviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erakoituvalla | erakoituvilla |
| ablatiivi | erakoituvalta | erakoituvilta |
| allatiivi | erakoituvalle | erakoituville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erakoituvana | erakoituvina |
| translatiivi | erakoituvaksi | erakoituviksi |
| abessiivi | erakoituvatta | erakoituvitta |
| instruktiivi | – | erakoituvin |
| komitatiivi | – | erakoituvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |