erakoituminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]erakoituminen (38)
- teonnimi verbistä erakoitua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erakoituminen | erakoitumiset |
| genetiivi | erakoitumisen | erakoitumisten erakoitumisien |
| partitiivi | erakoitumista | erakoitumisia |
| akkusatiivi | erakoituminen; erakoitumisen |
erakoitumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erakoitumisessa | erakoitumisissa |
| elatiivi | erakoitumisesta | erakoitumisista |
| illatiivi | erakoitumiseen | erakoitumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erakoitumisella | erakoitumisilla |
| ablatiivi | erakoitumiselta | erakoitumisilta |
| allatiivi | erakoitumiselle | erakoitumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erakoitumisena (erakoitumisna) |
erakoitumisina |
| translatiivi | erakoitumiseksi | erakoitumisiksi |
| abessiivi | erakoitumisetta | erakoitumisitta |
| instruktiivi | – | erakoitumisin |
| komitatiivi | – | erakoitumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erakoitumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
erakoitumis- | |