epilepsia

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Epilepsia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Epileptinen kohtaus potilaalla

Substantiivi[muokkaa]

epilepsia (12)

  1. krooninen sairaus, joka aiheuttaa ennalta arvaamattomia kouristuskohtauksia ja tajunnan hämärtymistä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈepiˌlepsiɑ/
  • tavutus: e‧pi‧lep‧si‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epilepsia epilepsiat
genetiivi epilepsian epilepsioiden
epilepsioitten
(epilepsiain)
partitiivi epilepsiaa epilepsioita
akkusatiivi epilepsia;
epilepsian
epilepsiat
sisäpaikallissijat
inessiivi epilepsiassa epilepsioissa
elatiivi epilepsiasta epilepsioista
illatiivi epilepsiaan epilepsioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi epilepsialla epilepsioilla
ablatiivi epilepsialta epilepsioilta
allatiivi epilepsialle epilepsioille
muut sijamuodot
essiivi epilepsiana epilepsioina
translatiivi epilepsiaksi epilepsioiksi
abessiivi epilepsiatta epilepsioitta
instruktiivi epilepsioin
komitatiivi epilepsioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo epilepsia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

epi- + -lepsia

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

epilepsiakohtaus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

epilepsia

  1. epilepsia, kaatumatauti

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

epilepsia (gen epilepsia, part epilepsiat)

  1. epilepsia

Liittyvät sanat[muokkaa]