epikurolaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

epikurolaisuus (40)

  1. se, että on epikurolainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epikurolaisuus epikurolaisuudet
genetiivi epikurolaisuuden epikurolaisuuksien
partitiivi epikurolaisuutta epikurolaisuuksia
akkusatiivi epikurolaisuus;
epikurolaisuuden
epikurolaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi epikurolaisuudessa epikurolaisuuksissa
elatiivi epikurolaisuudesta epikurolaisuuksista
illatiivi epikurolaisuuteen epikurolaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi epikurolaisuudella epikurolaisuuksilla
ablatiivi epikurolaisuudelta epikurolaisuuksilta
allatiivi epikurolaisuudelle epikurolaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi epikurolaisuutena epikurolaisuuksina
translatiivi epikurolaisuudeksi epikurolaisuuksiksi
abessiivi epikurolaisuudetta epikurolaisuuksitta
instruktiivi epikurolaisuuksin
komitatiivi epikurolaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo epikurolaisuude-
vahva vartalo epikurolaisuute-
konsonantti-
vartalo
epikurolaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan epikurolainen vartalosta epikurolais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]