enteileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
enteileminen (38)
- teonnimi verbistä enteillä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | enteileminen | enteilemiset |
| genetiivi | enteilemisen | enteilemisten enteilemisien |
| partitiivi | enteilemistä | enteilemisiä |
| akkusatiivi | enteileminen; enteilemisen |
enteilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | enteilemisessä | enteilemisissä |
| elatiivi | enteilemisestä | enteilemisistä |
| illatiivi | enteilemiseen | enteilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | enteilemisellä | enteilemisillä |
| ablatiivi | enteilemiseltä | enteilemisiltä |
| allatiivi | enteilemiselle | enteilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | enteilemisenä (enteilemisnä) |
enteilemisinä |
| translatiivi | enteilemiseksi | enteilemisiksi |
| abessiivi | enteilemisettä | enteilemisittä |
| instruktiivi | – | enteilemisin |
| komitatiivi | – | enteilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | enteilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
enteilemis- | |