emännöiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
emännöiminen (38)
- teonnimi verbistä emännöidä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emännöiminen | emännöimiset |
| genetiivi | emännöimisen | emännöimisten emännöimisien |
| partitiivi | emännöimistä | emännöimisiä |
| akkusatiivi | emännöiminen; emännöimisen |
emännöimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emännöimisessä | emännöimisissä |
| elatiivi | emännöimisestä | emännöimisistä |
| illatiivi | emännöimiseen | emännöimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emännöimisellä | emännöimisillä |
| ablatiivi | emännöimiseltä | emännöimisiltä |
| allatiivi | emännöimiselle | emännöimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emännöimisenä (emännöimisnä) |
emännöimisinä |
| translatiivi | emännöimiseksi | emännöimisiksi |
| abessiivi | emännöimisettä | emännöimisittä |
| instruktiivi | – | emännöimisin |
| komitatiivi | – | emännöimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | emännöimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
emännöimis- | |