eläytyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eläytyminen (38)
- teonnimi verbistä eläytyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläytyminen | eläytymiset |
| genetiivi | eläytymisen | eläytymisten eläytymisien |
| partitiivi | eläytymistä | eläytymisiä |
| akkusatiivi | eläytyminen; eläytymisen |
eläytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eläytymisessä | eläytymisissä |
| elatiivi | eläytymisestä | eläytymisistä |
| illatiivi | eläytymiseen | eläytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eläytymisellä | eläytymisillä |
| ablatiivi | eläytymiseltä | eläytymisiltä |
| allatiivi | eläytymiselle | eläytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eläytymisenä (eläytymisnä) |
eläytymisinä |
| translatiivi | eläytymiseksi | eläytymisiksi |
| abessiivi | eläytymisettä | eläytymisittä |
| instruktiivi | – | eläytymisin |
| komitatiivi | – | eläytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eläytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
eläytymis- | |