eläköityvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
eläköityvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä eläköityä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläköityvä | eläköityvät |
| genetiivi | eläköityvän | eläköityvien (eläköityväin) |
| partitiivi | eläköityvää | eläköityviä |
| akkusatiivi | eläköityvä; eläköityvän | eläköityvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eläköityvässä | eläköityvissä |
| elatiivi | eläköityvästä | eläköityvistä |
| illatiivi | eläköityvään | eläköityviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eläköityvällä | eläköityvillä |
| ablatiivi | eläköityvältä | eläköityviltä |
| allatiivi | eläköityvälle | eläköityville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eläköityvänä | eläköityvinä |
| translatiivi | eläköityväksi | eläköityviksi |
| abessiivi | eläköityvättä | eläköityvittä |
| instruktiivi | – | eläköityvin |
| komitatiivi | – | eläköityvine |