eläimellisyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]eläimellisyys (40)
- se että joku tai jokin on olemukseltaan, ulkonäöltään tai käytökseltään eläimellinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈelæi̯ˌmelːisyːs/
- tavutus: e‧läi‧mel‧li‧syys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eläimellisyys | eläimellisyydet |
| genetiivi | eläimellisyyden | eläimellisyyksien |
| partitiivi | eläimellisyyttä | eläimellisyyksiä |
| akkusatiivi | eläimellisyys; eläimellisyyden |
eläimellisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eläimellisyydessä | eläimellisyyksissä |
| elatiivi | eläimellisyydestä | eläimellisyyksistä |
| illatiivi | eläimellisyyteen | eläimellisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eläimellisyydellä | eläimellisyyksillä |
| ablatiivi | eläimellisyydeltä | eläimellisyyksiltä |
| allatiivi | eläimellisyydelle | eläimellisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eläimellisyytenä | eläimellisyyksinä |
| translatiivi | eläimellisyydeksi | eläimellisyyksiksi |
| abessiivi | eläimellisyydettä | eläimellisyyksittä |
| instruktiivi | – | eläimellisyyksin |
| komitatiivi | – | eläimellisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | eläimellisyyde- | |
| vahva vartalo | eläimellisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
eläimellisyyt- | |
Käännökset
[muokkaa]1. se että joku tai jokin on olemukseltaan, ulkonäöltään tai käytökseltään eläimellinen
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- eläimellisyys Kielitoimiston sanakirjassa