dysleksia
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]dysleksia (12)
- lukihäiriö, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dysleksia | dysleksiat |
| genetiivi | dysleksian | dysleksioiden dysleksioitten (dysleksiain) |
| partitiivi | dysleksiaa | dysleksioita |
| akkusatiivi | dysleksia; dysleksian |
dysleksiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dysleksiassa | dysleksioissa |
| elatiivi | dysleksiasta | dysleksioista |
| illatiivi | dysleksiaan | dysleksioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dysleksialla | dysleksioilla |
| ablatiivi | dysleksialta | dysleksioilta |
| allatiivi | dysleksialle | dysleksioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dysleksiana | dysleksioina |
| translatiivi | dysleksiaksi | dysleksioiksi |
| abessiivi | dysleksiatta | dysleksioitta |
| instruktiivi | – | dysleksioin |
| komitatiivi | – | dysleksioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | dysleksia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]muinaiskreikan dys- + -leksia, merkitsee lukemisen vaikeutta.