dispositiivinen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

dispositiivinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. (oikeustiede) tahdonvaltainen, sellainen, joka on sovittavissa kesken prosessin
    Velkomusasiat ovat dispositiivisia, sillä niissä osapuolilla on sopimusvapauden nojalla laaja vapaus sopia eli disponoida riitakohteesta eli velkoja voi halutessaan vaikka antaa koko velan anteeksi ja juttu päättyy siihen.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dispositiivinen dispositiiviset
genetiivi dispositiivisen dispositiivisten
dispositiivisien
partitiivi dispositiivista dispositiivisia
akkusatiivi dispositiivinen; dispositiivisen dispositiiviset
sisäpaikallissijat
inessiivi dispositiivisessa dispositiivisissa
elatiivi dispositiivisesta dispositiivisista
illatiivi dispositiiviseen dispositiivisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi dispositiivisella dispositiivisilla
ablatiivi dispositiiviselta dispositiivisilta
allatiivi dispositiiviselle dispositiivisille
muut sijamuodot
essiivi dispositiivisena dispositiivisina
translatiivi dispositiiviseksi dispositiivisiksi
abessiivi dispositiivisetta dispositiivisitta
instruktiivi dispositiivisin
komitatiivi dispositiivisine

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]