diskantti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

diskantti (5)

  1. (musiikki) moniäänisessä sävellyksessä korkein ääni, tavallisimmin sopraano
  2. diskantit äänitekniikassa ja äänentoistossa korkeimmat äänet

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdiskɑnt̪ːi/
  • tavutus: dis‧kant‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi diskantti diskantit
genetiivi diskantin diskanttien
(diskanttein)
partitiivi diskanttia diskantteja
akkusatiivi diskantti;
diskantin
diskantit
sisäpaikallissijat
inessiivi diskantissa diskanteissa
elatiivi diskantista diskanteista
illatiivi diskanttiin diskantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi diskantilla diskanteilla
ablatiivi diskantilta diskanteilta
allatiivi diskantille diskanteille
muut sijamuodot
essiivi diskanttina diskantteina
translatiivi diskantiksi diskanteiksi
abessiivi diskantitta diskanteitta
instruktiivi diskantein
komitatiivi diskantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo diskanti-
vahva vartalo diskantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

diskanttiavain, diskanttikaiutin