dingo
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]dingo (1)
- villikoiralaji joka elää Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dingo | dingot |
| genetiivi | dingon | dingojen |
| partitiivi | dingoa | dingoja |
| akkusatiivi | dingo; dingon |
dingot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dingossa | dingoissa |
| elatiivi | dingosta | dingoista |
| illatiivi | dingoon | dingoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dingolla | dingoilla |
| ablatiivi | dingolta | dingoilta |
| allatiivi | dingolle | dingoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dingona | dingoina |
| translatiivi | dingoksi | dingoiksi |
| abessiivi | dingotta | dingoitta |
| instruktiivi | – | dingoin |
| komitatiivi | – | dingoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | dingo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. villikoiralaji joka elää Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa
|
|