desiffroiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]desiffroiminen (38)
- teonnimi verbistä desiffroida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | desiffroiminen | desiffroimiset |
| genetiivi | desiffroimisen | desiffroimisten desiffroimisien |
| partitiivi | desiffroimista | desiffroimisia |
| akkusatiivi | desiffroiminen; desiffroimisen |
desiffroimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | desiffroimisessa | desiffroimisissa |
| elatiivi | desiffroimisesta | desiffroimisista |
| illatiivi | desiffroimiseen | desiffroimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | desiffroimisella | desiffroimisilla |
| ablatiivi | desiffroimiselta | desiffroimisilta |
| allatiivi | desiffroimiselle | desiffroimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | desiffroimisena (desiffroimisna) |
desiffroimisina |
| translatiivi | desiffroimiseksi | desiffroimisiksi |
| abessiivi | desiffroimisetta | desiffroimisitta |
| instruktiivi | – | desiffroimisin |
| komitatiivi | – | desiffroimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | desiffroimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
desiffroimis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi desiffroida + johdin -minen