derivointi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- se kun derivoidaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈderiˌʋoi̯nt̪i/
- tavutus: de‧ri‧voin‧ti
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | derivointi | derivoinnit |
genetiivi | derivoinnin | derivointien (derivointein) |
partitiivi | derivointia | derivointeja |
akkusatiivi | derivointi; derivoinnin |
derivoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | derivoinnissa | derivoinneissa |
elatiivi | derivoinnista | derivoinneista |
illatiivi | derivointiin | derivointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | derivoinnilla | derivoinneilla |
ablatiivi | derivoinnilta | derivoinneilta |
allatiivi | derivoinnille | derivoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | derivointina | derivointeina |
translatiivi | derivoinniksi | derivoinneiksi |
abessiivi | derivoinnitta | derivoinneitta |
instruktiivi | – | derivoinnein |
komitatiivi | – | derivointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | derivoinni- | |
vahva vartalo | derivointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se kun derivoidaan
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- derivointi Kielitoimiston sanakirjassa