demari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

demari (6)[1]

  1. (politiikka, puhekieltä) sosialidemokraatti, sosiaalidemokratian tai SDP:n kannattaja
    Vain pääministerin salkku kelpaa demareille (yle.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdemɑri/
  • tavutus: de‧ma‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi demari demarit
genetiivi demarin demarien
demareiden
demareitten
partitiivi demaria demareita
demareja
akkusatiivi demari;
demarin
demarit
sisäpaikallissijat
inessiivi demarissa demareissa
elatiivi demarista demareista
illatiivi demariin demareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi demarilla demareilla
ablatiivi demarilta demareilta
allatiivi demarille demareille
muut sijamuodot
essiivi demarina demareina
translatiivi demariksi demareiksi
abessiivi demaritta demareitta
instruktiivi demarein
komitatiivi demareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo demari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • demari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6