demagnetoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
demagnetoiminen (38)
- teonnimi verbistä demagnetoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | demagnetoiminen | demagnetoimiset |
| genetiivi | demagnetoimisen | demagnetoimisten demagnetoimisien |
| partitiivi | demagnetoimista | demagnetoimisia |
| akkusatiivi | demagnetoiminen; demagnetoimisen |
demagnetoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | demagnetoimisessa | demagnetoimisissa |
| elatiivi | demagnetoimisesta | demagnetoimisista |
| illatiivi | demagnetoimiseen | demagnetoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | demagnetoimisella | demagnetoimisilla |
| ablatiivi | demagnetoimiselta | demagnetoimisilta |
| allatiivi | demagnetoimiselle | demagnetoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | demagnetoimisena (demagnetoimisna) |
demagnetoimisina |
| translatiivi | demagnetoimiseksi | demagnetoimisiksi |
| abessiivi | demagnetoimisetta | demagnetoimisitta |
| instruktiivi | – | demagnetoimisin |
| komitatiivi | – | demagnetoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | demagnetoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
demagnetoimis- | |