delaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
delaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä delata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | delaava | delaavat |
| genetiivi | delaavan | delaavien (delaavain) |
| partitiivi | delaavaa | delaavia |
| akkusatiivi | delaava; delaavan | delaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | delaavassa | delaavissa |
| elatiivi | delaavasta | delaavista |
| illatiivi | delaavaan | delaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | delaavalla | delaavilla |
| ablatiivi | delaavalta | delaavilta |
| allatiivi | delaavalle | delaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | delaavana | delaavina |
| translatiivi | delaavaksi | delaaviksi |
| abessiivi | delaavatta | delaavitta |
| instruktiivi | – | delaavin |
| komitatiivi | – | delaavine |