britti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
britti (5)
- Isossa-Britanniassa asuneen kelttiläisen heimon jäsen, joista n. 400-luvulla Bretagneen muuttaneet ovat bretonien esivanhempia
- Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, brittiläinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈbrit̪ːi/
- tavutus: brit‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | britti | britit |
| genetiivi | britin | brittien (brittein) |
| partitiivi | brittiä | brittejä |
| akkusatiivi | britti; britin |
britit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | britissä | briteissä |
| elatiivi | britistä | briteistä |
| illatiivi | brittiin | britteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | britillä | briteillä |
| ablatiivi | britiltä | briteiltä |
| allatiivi | britille | briteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | brittinä | britteinä |
| translatiivi | britiksi | briteiksi |
| abessiivi | britittä | briteittä |
| instruktiivi | – | britein |
| komitatiivi | – | britteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | briti- | |
| vahva vartalo | britti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
englantilainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. kelttiheimon jäsen
|
2. nykyinen Ison-Britannian asukas
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- britti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 315. Artikkelin verkkoversio.