boikotti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
boikotti (5)
- painostusmuoto, joka perustuu taloudellisten suhteiden katkaisemiseen, esim. jättämällä tietyn valmistajan tuotteet ostamatta
- Erdogan vaati ranskalaistuotteiden boikottia ja syytti länsimaita islaminvastaisuuden lietsomisesta. (is.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈboi̯kot̪ːi/
- tavutus: boi‧kot‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | boikotti | boikotit |
| genetiivi | boikotin | boikottien (boikottein) |
| partitiivi | boikottia | boikotteja |
| akkusatiivi | boikotti; boikotin |
boikotit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | boikotissa | boikoteissa |
| elatiivi | boikotista | boikoteista |
| illatiivi | boikottiin | boikotteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | boikotilla | boikoteilla |
| ablatiivi | boikotilta | boikoteilta |
| allatiivi | boikotille | boikoteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | boikottina | boikotteina |
| translatiivi | boikotiksi | boikoteiksi |
| abessiivi | boikotitta | boikoteitta |
| instruktiivi | – | boikotein |
| komitatiivi | – | boikotteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | boikoti- | |
| vahva vartalo | boikotti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
brittiläisen Charles Cunningham Boycottin (1832–1897) sukunimestä
Käännökset[muokkaa]
1. painostusmuoto, joka perustuu taloudellisten suhteiden katkaisemiseen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: boikotoida