avio

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: avió


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

avio (3)

  1. avioliitto
    mennä avioon

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi avio aviot
genetiivi avion avioiden
avioitten
partitiivi aviota avioita
akkusatiivi avio;
avion
aviot
sisäpaikallissijat
inessiivi aviossa avioissa
elatiivi aviosta avioista
illatiivi avioon avioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aviolla avioilla
ablatiivi aviolta avioilta
allatiivi aviolle avioille
muut sijamuodot
essiivi aviona avioina
translatiivi avioksi avioiksi
abessiivi aviotta avioitta
instruktiivi avioin
komitatiivi avioine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avio-oikeus, avio-onni, avioehto, avioelämä, avioero, avioeste, avioliitto, aviomies, aviopari, aviopetos, aviopuoliso, aviorikos, aviosiippa, aviosuhde, aviosääty, aviovaimo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • avio Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.