avaama
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
avaama
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä avata
- Varas pääsi sisään kissan avaamasta ovesta.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | avaama | avaamat |
| genetiivi | avaaman | avaamien (avaamain) |
| partitiivi | avaamaa | avaamia |
| akkusatiivi | avaama; avaaman |
avaamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | avaamassa | avaamissa |
| elatiivi | avaamasta | avaamista |
| illatiivi | avaamaan | avaamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | avaamalla | avaamilla |
| ablatiivi | avaamalta | avaamilta |
| allatiivi | avaamalle | avaamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | avaamana | avaamina |
| translatiivi | avaamaksi | avaamiksi |
| abessiivi | avaamatta | avaamitta |
| instruktiivi | – | avaamin |
| komitatiivi | – | avaamine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |